Onneksi kotiinpaluuta seurasi yksi päivä aurinkoista. Ehdin puistella ja tuulettaa kaikki huusholllin matot. Muuta siivoamista 4-8 asteen välillä pyörinyt päivälämpötila ohikiitävine sateineen, itätuulen nostattamine laineineen ja hetkellisine sumuineen ei häirinnyt. Ja minun mielestäni oli NIIN kaunista. Sain rauhassa nauttia harmaasta kosteasta säästä lämmittäessäni rantasaunaa. Ja lintujen laulu odotti kaikki odotukset: ne ovat kaikki täällä. Kirjosieppokin saapui parin päivän viiveellä. On ihmeen hyvä kotiin tulla taas. Niinhän lauletaan jossain, tosin mielestäni aivan liian kantrilta kuulostavassa kappaleessa. Mutta totta se on.
Koira ei ollut millänsäkään lentomatkasta. Lentoasemalla sillä oli kiire ensimmäisen ulko-oven vieressä olleen tuhkakupin juureen. Jalka nousi korkealle ja ihme jos en kuullut huokausta. Pissihätä oli kova. Mutta sitten se vaati vettä, Helsinkiin tyttären luo päästyämme se halusi ruokaa ja asettui sen jälkeen selkeästi taloksi. Kun se nakersi keskellä yötä hartaasti puruluutaan, sitä se tekee vain ollessaan tosi hyvällä mielellä, täytyi uskoa että lentomatka ei ollut sille traumaattinen kokemus.
Kiihkeää elämää
Nyt kahden viikon päästä paluusta talo on siivottu. Ja vaatii tietenkin taas uutta siivousta, sillä täällähän eletään jälleen kiihkeästi.
Viikonloppuna sain kotiin myös miehen, "mustan kuin murjaani". Onneksi lämpöaalto saapui samana päivänä, että malttoi purkaa matkalaukkunsa, jossa tosin oli eniten minun tavaroitani. En millään ollut saanut kaikkea omaani mahtumaan 20 kilon painorajan sisään.
Viikonlopun kyläilivät myös poika ja miniä kissoineen. Aika paljon perhettä koolla. Lisäksi olen ehtinyt saunottaa yhden ystävän, viettää vuorokauden työleiriä (ikkunanpesu) sauna/ruoka/viinirentoutuksin toisen ystävän kanssa ja kuunnella kolmannen pulmallista elämäntilannetta, vierailla veljen luona, käydä synttäreillä, nauttia naapureiden seurasta, avusta ja vieraanvaraisuudesta.
Varmaan jossain vaiheessa vain hiljennyn tänne. Luen kirjaa ja kuuntelen ehkä sateen ropinaa ikkunoihin. Sitä ennen on kuitenkin suunnitelmia vaikka kuinka. Olen kuin talviunilta herännyt, täynnä energiaa. Ehkä sillä Malagan auringolla on jotain tekemistä tämän kanssa.
ps. "Oikeus Suomen sosiaaliturvaan
Lähetämme tämän kirjeen koska selvitämme oikeuttasi Suomen sosiaaliturvaan ja tarvitsemme tietoa tilanteestasi."
NIIN, olin autuaasti unohtant ilmoittaa Kelaan paluustani. Huomasin sen myös apteekissa, jossa minulle ilmoitettiin "näistähän ei sitten tule korvausta"... Että silleen. Nyt olen kuitenkin taas virallisesti sosiaaliturvan piirissä, kuten olin ollut koko talven.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Haluaisitko kommentoida tähän jotain?