Niin siinä vain kävi, ettei yksi viikko Espanjassa riittänyt armaalle aviomiehelleni. Palasimme pikavisiitiltä tänne kotomaan Rannalle vain vajaa kaksi viikkoa sitten. Ja ensi viikolla hän ottaa revanssin ja lentää takaisin - Suomen kesä on pettänyt hänet. Täällä ovat sateet ja malagalainen talvipäivän lämpötila - jos sitäkään - Malagassa on helle ja auringonpaiste.
Minä en aio lähteä minnekään. Viikko kolmenkymmenen korvilla yötäpäivää olleessa kuumuudessa oli minulle ihan tarpeeksi.
Kuinka ihanan raikkaalle tuntuukaan taas täkäläinen ilmasto. Kun aamulla kävelen kylpytakissa rantaan, on ilma useimmiten +15 ja vesi +19. Iltapäivisin saattaa myös ilman lämpötila nousta kahdenkymmenen hujakoille ja hyvällä tuurilla hiukan ylikin.
Hiki silti tulee hetkittäin, ainakin auringonpaisteessa mustikoita kerätessä. Omalta pihamaalta metsämarjojen keräämisessä on omat hyvät puolensa, esimerkiksi jakkara jota ei metsässä viitsisi kanniskella mukanaan. Myös lasi kylmää valkkaria tai kahvikupponen piirakan kera järjestyy aika vaivattomasti ja tarpeen tullen voi pujahtaa vaikka raikkaaseen veteen.
Olen siis ihan tyytyväinen. Odottelen sakean mustikkasadon rinnalle vielä sieniä metsään, punaisten viinimarjojen ja pihapiirin vadelmien kypsymistä. Ja illalla pääsen rantasaunaan. Seuraavat pari viikkoa tosin joudun lämmittämään sen ihan itse, kun tuo armaani häipyy tarkastaamaan vieläkö Malaguetan ranta on paikallaan, löytyykö siltä tilaa pyyhkeen verran ja ovatko jellyfishit jo kadonneet. Niitä jouduin siellä uidessa väistelemään. Täällä niitä ei ole näkynyt. Hyvä niin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Haluaisitko kommentoida tähän jotain?