Elokuvissa

Albéniz-elokuvateatteri Málagassa lähellä vanhaa roomalaista amfiteatteria.
Liput voi ostaa netin kautta, mutta silloin varsinainset liput tulee kuitenkin lunsastaa ennen näytöksen alkua lipputoimistosta, joka aukeaa 15 min ennen ensimmäisen esityksen alkua. Viimeksi kerkesin ensimmäisenä lippuluukulle. Takanani oli välittömästi kymmenten jono.

En osaa espanjaa, en ranskaa. Se ei kuitenkaan ole ollut este elokuvissa käymiselle. Joulukuun aikana olen nähnyt enemmän elokuvia kuin Suomessa monena vuonna yhteensä. Viimeksi kävimme eilen katsomassa mielestäni  parhaan luontoelokuvan Guadalquivir, kertomuksen joen matkasta alkulähteiltä vuoristosta Atlantin rantaan Cadizin pohjoispuolla.  Suosittelen, käy katsomassa. Siinä on hieno kuvaus, hyvä ohjaus eikä siinä mässäillä urosten kiima-aikaisella tappelulla niin kuin monessa Afrikan safaareilta kertovassa filmissä. Itse ihastuin myös filmin musiikkiin ja siinä flamekosta tuttuun hienoon taputukseen. Ei haittaa mitään, jos et ymmärrä kaikkea - tai mitään - filmin selostuksesta.







Usein elokuvat ovat dupattu espanjan kielellä. Mutta, silloin kun näet merkinnän V.O.S.E., ääni esitetään alkuperäiskielellä ja se on vain tekstitetty espanjaksi. Näin minulle englanninkieliset elokuvat ovat helppoja. Jospa saisimme tänne Tulitikkutehtaan tytön - varmasti menisin katsomaan.

Viime talven hienoihin kokemuksiin kuului elokuva Amore, ranskalainen elokuva oli tekstitetty espanjaksi. Olin ummiko. Mutta nautin täysin siemauksin. Elokuvassa vain osa viestistä välittyy kielen kautta - onneksi. Elokuva oli niin kaunis ja koskettava, että se oli nähtävä uudelleen, kun sain siihen mahdollisuuden kesällä Suomessa. Suomenkielinen tekstitys ei ollut suurin syy.

Kun kaksi viikkoa sitten katsoin tyttären kanssa samaisessa teatterissa dokumenttia, joka kertoi ranskalaisen liikemiehen osuudesta Mandelan vapauttamiseen, Afrikan moniin selkkauksiin ja mm. Namibian vapautumiseen, olisin toivonut osaavani espanjaa, ranskaa ja afrikaansia. Onneksi tytär suputti korvaani tärkeimmät palat.

Mitä siis haluan sanoa: kielitaitoa tai ei, niin elokuva on nautinto. Ja ehkä se piiskaa sopivasti myös kielten opiskeluun.