Jotain hyvää Malesiassakin

Kuva malesialaiselta torilta
Penangin Georgetownista vuonna 2011.

Ei, en ole kadonnut Malesiaan. Olen edelleen Malagassa. Kävimme tänään taas keskustan kauppahallissa Atarazanasissa. Se oli pullollaan ihania asioita niinkuin aina. Minusta on todella harmillista, jos täällä asuvat ulkomaalaiset eivät löydä sitä ostospaikakseen. Veikkaan, että kaikki suomalaiset kauppahallit jäävät kauas taakse.

Tällä kertaa mukaan lähti jälleen kerran "gambaksia", kalaa, vihanneksia, hedelmiä, pähkinöitä, taateleita ja viikunoita. Kolme viimeksi mainitsemaani ovat heikkouteni. Nyt on kuitenkin ihanat lukuhetket taattu. Mikä mukavampaa koleana iltana, kuin kietoutua vilttiin, lukea ja nutustaa. 

Viime talvisen ystävien vierailun innoittamina mukaan lähti kani, paloina. Niin, minun täytyy oikein keskittyä, että saan sen santtua tai kirjoitettua. Eittämättä tulee paha omatunto, olihan yksi samaa heimoa joskus perheenjäsenenä meillä, nukkui usein vieressäni. Mutta karaisin siis itseni, sillä ystävä valmisti meille aivan mahtavaa kanipataa uunissa hauduttaen. Ostoksen teki mies, minä huutelin kauempaa etten sitten halua päätä mukaan pakettiin... Onneksi palasiin pilkottu otus ei enää kovin muistuta menneestä.

Malagan kauppahalliylistyksen sijasta minun piti kehua Malesiaa, vaikka emme sinne päätyneetkään eläketalvia viettämään. Penangin saarella Georgtownissa oli aivan mahtavat torit. Niitä oli useita, sillä marketteja oli aika harvassa. Ja siellä kana oli todella tuoretta, anteeksi, sillä  ne tapettiin, kyniittiin ja paloiteltiin jos niin halusit siinä ja nyt. Mutta mikä vielä parempaa, torikauppias ei  koskaan laittanut pakettiisi mitään mikä ei olisi ollut priimaa. Täällä huomaat joskus ostaneesi myös yhden ylikypsän tai kivikovan hedelmän.Tämä muistui mieleeni, kun tänään puhdistin hallista ostamaani isoa sipulinippua. Sipulit olivat kasvaneet "tertussa", juuristo yhteenkietoutuneena. Hyvän näköisiä ja selvästi tuoreita. Mutta - minä sain irrotella sipulit toisistaan, poistaa väleihin jääneet pehmenneet vihreä varrenosat, poistaa mullan ja sen mukana tulleet ötökät. Ilman tätä toimenpidettä satsi olisi pilaantunut ennenkuin olisimme ehtineet sitä käyttää. Kauppias oli myös pistänyt keskenään saman pussiin hienot isot valkoiset, mutta multakantaiset herkkusienet, salaattitomaatit ja fenkolin. En tietenkään olisi halunnut multaa hienojen vihannesten joukkoon.

Ajatukset palasivat Malesian toreille. Siellä kaikki kasvikset oli pesty, erikseen aseteltu, siloiteltu, siivottu ja hellitty kauniisiin riveihin, pinoihin... Salaatissa ei varmasti ollut ainottakaan murtunutta tai nuutunutta lehteä. Ja tuotteet pakattiin yhtä suurella kunnioituksella ja hellyydellä. Sitä oli ilo katsella.

Silti tämä Malaga on monella tapaa parempi paikka viettää vanhuuttaan (vaikka ei se  vielä ole tullutkaan!). Täällä on ajateltu jalankulkijaa, toisin kuin Georgetownissa jossa saatoit joutua kulkemaan pimeässä tien viertä matkalla illalliselta kotiin, kaikki olettivat että menet autolla. Täällä on puistot ja kävelytiet, on katukahvilat ja niiden tuoleissa on kaikki jalat tallella.

Vielä yksi hyvä kaupan päälle. Täälllä on euro. Se tekee elämästä aika paljon helpompaa, vaikka kotimaassa jotkut sitä  viime aikoina ovatkin parjanneet. Ja täällä kelpaa eurooppalainen sairausvakuutuskortti. Senkin tarpeellisuus on jo testattu.