Aika vaatimaton varmaan monen mielestä, - mutta sellainen minulla vain on. Ja miksi juuri kolme kiloa? Pari vuotta sitten tänne Malagaan ilmestyi pari tanskalaistaTiger-kauppaa. Siellä myydään vaikka mitä pyöröpuikoista, tanskalaisista pikkuleivistä, halpoihin maalaustarvikkeisiin ja erään kerran bongasin siellä myös hellyttävän näköiset 1,5 kg vaaleanvihreät käsipainot ja vaaleanvihreän jumppamaton.
Se punttisali on, totuuden nimessä, kylppärimme, jonka alakaapista punnukset löytyvät. Toisin kuin jumppamattoa, joka lymyilee työhuoneen yläkaapissa, punnuksia pyrin käyttämään ainakin lähes päivittäin.
Aluksi jokusen kerran pilateksesta lainattua lämmittelyä: sisemmät vatsalihakset jännittäen nikama nikamalta päätä alas, jalat kevyesti harallaan, polvista joustaen, hengitys mukaan, kädet 'syvälle' lattiaan (tosi hyvä liike saada ruoto heräämään). Aika usein huomaan hyppääväni suoraan lämmittelyn yli. Pienessä haara-asennossa parikymmentä kertaa vuoroin oikealla, vuoroin vasemmalla kädellä 1,5 kilon punnus korvan vierestä yläviistoon kohti kattoa, katse seuraa, kylki venyy, tuntuu lonkassa (tästä kiitos ystävälleni, fysioterapeutille, joka teetti liikettä minulla tosin ilman painoja). Sitten kolmekymmentä kertaa korvan vierestä suoraan kohti kattoa - välillä molemmat kädet yhtä aikaa tai sitten vuorotellen. Vielä suoraan etukautta alas milloin mitenkin, yhtä aikaa, vuorotellen, ... ja sitten vielä jotain vatsalihaksille ja jaloille. Jos muistan. Siis aamujumpaa ei ihan omasta päästä vaan vähän leikkaa liimaa askartele tyylillä eri lähteistä lainaten.
Älyttömän hyvin tiedän, että tämä ei ole kummoinenkaan kuntoilu (mutta allit ovat hiukan siistiytyneet). Yksi ystävä on kuitenkin sanonut, että yksikin liike jotain on enemmän kuin ei mitään. Siihen luotan ja siksi yritän vetää tämän minijumpan, ellei sitten ole liian kiire laittamaan aamupalaa, puhelin soi ja koko jumppa unohtuu - tai tapahdu jotain muuta, mikä saa minut muistamaan kuntoilun vaikka vasta parin päivän päästä.
Kohta jäävät punnukst tuonne alakaappiin. Vaikka olenkin onneton tavaroitten edestakaisin roudaaja, niin punnuksia en matkalaukussa kuljettele. Päijänteen rannalla olisi miehen punnukset, muistelen 5 kg kappaleelta. Jostain syystä ne saavat ihan rauhassa nököttää siinä makuuhuoneen lipaston alla.
Olen vakavasti miettinyt, että pitäisikö minun hankkia sinne omat punnukset. Toistaiseksi olen luottanut, että maalla omakotiasumiseen liittyy niin paljon kaikkea liikuntaa etten erillistä punttisalia tarvitse. Voit olla eri mieltä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Haluaisitko kommentoida tähän jotain?